Vili Niinikivi Koulutus pelastaa maailman.

Kaikki blogit puheenaiheesta Nuorten äänestysaktiivisuus

Miksi nuoret eivät äänestä? – Tarvitaan uusia tapoja tehdä politiikkaa

Vaaleista toiseen, nuorten äänestysaktiivisuus on ollut heikkoa. Jostain syystä vanhemmat ikäpolvet ovat kiinnostuneet politiikasta nuoria enemmän. Syitä tähän on etsitty mutta viisastenkiveä sille, miten nuoret saataisiin äänestämään ei ole löydetty. Edellisissä presidentinvaaleissa aktiivisimmat äänestäjät olivat 70 vuotiaita, joista 83% kävi äänestämässä, kun taas nuorista vain alle puolet äänestivät (46%). Ikärakenteesta johtuen 70 -vuotiailta tuli siis 62 000 ääntä kun taas 20 -vuotiailta vain 28 500 ääntä.

Ensi eduskuntavaaleihin tarvitaan nuorisojytky

Hartaana toiveenani on, että ensi eduskuntavaaleissa nähtäisiin Suomessa nuorisojytky, missä nuoret kävisivät sankoin joukon äänestämässä. Menneen hallituskauden toimet koulutuslupauksen pettämisineen sekä ilmastokysymykset voisivat parhaimmillaan aikaansaada tämän kehityksen. Jo pitkään nuorten matala äänestysprosentti sekä myös äänestämisen painottuminen sosiaalisen aseman mukaan on saanut aikaan merkittävän vinouman edustuksellisessa demokratiassa.

Britanniassa nuorisojytky toteutui vuoden 2017 parlamenttivaaleissa

"Nuoret uhkaavat perustaa oman puolueen, jos... "

ei ala näyttää paremmalta.

Opiskelija- ja nuorisojärjestöt järjestävät Porissa varjotilaisuuden Suomi-areenan yhteydessä. Järjestöt peräänkuuluttavat politiikkaa, jossa huomioitaisiin kaikki ikäluokat.

Tosiasiallinen äänioikeusikäraja on 20 vuotta – se olisi syytä laskea 18:aan

Tosiasiallinen äänioikeusikäraja Suomessa on 20 vuotta – se olisi syytä laskea 18:aan

*

Vuoden 2012 kuntavaalit toimitettiin sunnuntaina 28.10.2012 ja nyt siis muutetun aikataulun mukaisesti ensi sunnuntaina 9.4.2017. 

Vuoden 2012 vaaleissa äänestää saivat äänioikeusikärajan, 18 vuotta, täyttäneet.  Eli siis ne äänioikeutetut, jotka olivat täyttäneet 18 vuotta viimeistään äänestyspäivänä 28.10.2012.  Toisin sanoen syntyneet viimeistään 28.10.1994.

Kuntavaalit tulee, mikään ei muutu

Taas on edessä kuntavaalit. Katson niitä nyt oman kotikaupunkini Kokkolan näkökulmasta. Ehdolla on paljon samoja naamoja. Onneksi joitakin nuoriakin. Tosiasia on se että moni kuntalainen on ollut jo pitkään tyytymätön Kokkolan kaupungin hallitukseen ja valtuustoon. Ihmekkös tuo. Viime kunnallisvaaleissa Kokkolassa äänestysprosentti oli 59% eli 41% kaupungin äänestysoikeutetuista ei vaikuttanut. Ja jos äänestäneiden ikäjakaumaa katsoo on totta että vanhemmat ihmiset äänestävät nuoria huomattavasti aktiivisemmin. Toivon todella että tämä muuttuu.

Nuorten äänelle tarvitaan suurempi painoarvo yleisissä vaaleissa

Suomessa on suuri ongelma. Sen ongelman muodostaa suurten ikäluokkien ja sitä vanhempien ikäpolvien suhteettoman suuri yliedustus päättävillä paikoilla jonka seurauksena suomalainen politiikka on lyhytjänteistä ja tämän ikäluokan etujen jatkuvaa ajamista. Lyhytnäköisen etupolitiikan seurauksena Suomi on taloudellisesti kulkemassa tuhon tielle, ja kaikkia korjaavia toimia vastustetaan tämän joukon toimesta verisesti. 

Brexit-äänestäjien jakauma ja demokratian ongelma

Mikä osuus Englannin nuorisosta muuten osallistui äänestykseen ylipäätään, trendinä tuntui olevan säilyttää EU-jäsenyys?

Mikä osuus eläkeläisistä, jotka nyt kuulemma söivät nuorten mahdollisuudet, sitten osallistui?

Jonnet ei äänestä

Törmäsin kadulla jälleen nuoreen mieheen, joka ei aikonut äänestää. 

”Ei sillä mun äänellä ole mitään merkitystä.”, ”En mä ole poliittinen.”, ”En mä tiedä mitään puolueista.”

Älä mussuta. Äänestä. Selitän, miksi.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä