Vili Niinikivi Koulutus pelastaa maailman.

Kaikki blogit puheenaiheesta Ilmastokriisi

Kaasuautoilijat ry:n avoin kirje ympäristöministerille ja liikenneministerille

Ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen

Liikenne- ja viestintäministeri Sanna Marin

 

Ainakin ilmastokatastrofin torjumisen kannalta hienossa uuden hallituksen ohjelmassa on asetettu kunnianhimoiseksi tavoitteeksi, että Suomesta tulee maailman ensimmäinen fossiilivapaa hyvinvointiyhteiskunta. Tavoitteita ja keinoja ilmastokatastrofin torjumiseksi on listattu monilta elämänaloilta.

Mitä väliä miksi ilmasto lämpenee ja ympäristö tuhoutuu

Ilmasto- ja ympäristö kysymykset on noussut nyt koko kansan huulille ja ajatuksiin. Hyvä niin, koska jo kymmeniä vuosia tutkijat ovat varoitelleet tästä vaarasta ja esittäneet jopa kovin johdonmukaisia ratkaisuja. Tähän asti hyvä mutta mihin keskustelu on kääntynyt? Jukopliut, me keskustellaan siitä lämpeneekö ilmasto ihan oikeasti ja kenen toimesta. Me keskustellaan siitä, että kenen vika ilmaston lämpeneminen on ja onko vaikutusta jos me pienessä Suomessa tehdään jotain. Me keskustellaan siitä, että pitääkö nyt sitten rajoittaa makkaran syömistä ja saunassa käymistä.

Sähköautot kiihtyy mutta ei ratkaise meidän ongelmia

Politiikka on laji joka toimii purskeissa. Jokin asia nousee jonkin viiteryhmän ansiosta ylös ja siihen tarttuu lehdistö, some ja sen jälkeen alkaa politiikan tekeminen asialla. Siihen kurimukseen on nyt joutunut sähköautot ja liikenne ylipäänsä. Tämä on mielenvikaista koska liikenteen päästöt ei edes ratkaise ongelmaa joka meillä on ilmaston lämpenemisen kanssa. Mutta se miten asia ratkaistaan on poliittisesti ongelma. Nimittäin kukaan poliitikko ei halua sanoa, että tulevaisuudessa meidän on pakko vähentää kulutusta ja ohjata kulutusta hyvin eri tavalla kuin nyt. 

Ilmastokriisi ja poliitikkojen lässytyspuheet

 

”Globaali energian tarve kasvoi ennätykselliset 2,3 %:a ja energiaan liittyvät päästöt 1,7 %:a vuonna 2018. Olemme siis kulkemassa vauhdilla kohti ilmastonmuutoskatastrofia. On vain pieni aikaikkuna vaihtaa polkua, jos haluaisimme.” Näin Sitran johtaja Mari Pantsar twiitissään 26.3.2019. Mutta emme halua, kun kuuntelen puoluejohtajien puheita. Todellinen polun vaihtaminen sattuu. Poliitikkojen ilmastopuheet ovat olleet lähinnä vuosilukuja ja sähköautoja. Ne eivät ilmastonmuutosta pysäytä.

Ilmastonmuutoksen ainoa hyöty

Anne Berner (kesk) testasi jälleen suomalaisten leukaperiä kertoessaan Ylelle, että ilmastonmuutos on Suomelle mahdollisuus. Ja kyllä, minulla ainakin loksahti leuka tuollaisen lausunnon jälkeen. Eihän kukaan voi tosissaan väittää, että koko ihmiskunnan suurin ongelma voisi olla piskuiselle Suomelle hyvä asia?

Sodanjulistus hiiltä vastaan - Amerikkalaista puhdasta voimaa

Tänään Obama julisti Clean Power Plan:in. Kyseessä on energiapolitiikkasuunnitelma, keskittyen sähköntuotantoon. Amerikan sähköntuotantoon sisältyy suurin osa CO2-päästöjä, noin kolmannesosa.

Yhdysvallat ovat vastuussa toiseksi suurimmista CO2-päästöistä maailmassa, mutta ovat yksiä pahimpia saastuttajia per capita. Joulukuussa Pariisissa päätetään Kioto-protokollan seuraajasta ja Obaman suunnitelma on tärkeä siinä mielessä että näin mallia näyttämällä voidaan painostaa köyhempiä maita kuten Kiina ja Intia leikkaamaan päästöjään.

Ilmasto’realismista’, datasta ja kirsikoiden poiminnasta – Osa 2: UAH

Blogisarja jatkuu ja tässä osassa käsitellään jälleen kerran sateliittilämpötilamittausdataa. Tällä kertaa UAH (eli University of Alabama Huntsville jonka mukaan data on nimetty) on analyysissa ja sitä verrataan RSSin dataan.

Data alkaa myös vuodesta 1978 ja on vapaasti saatavilla täältä

http://vortex.nsstc.uah.edu/data/msu/v6.0beta/tlt/

Suomi tarvitsee energiaremontin

Energia-ala on murroksessa. Älykkään energiakäytön ratkaisut edistyvät nopeasti ja uusiutuva energia on tehnyt läpimurron. Ilmastonmuutos voidaan torjua, jos tartumme jo tänään mahdollisuuteen ja aloitamme määrätietoiset toimenpiteet fossiilisista polttoaineista luopumiseksi.

 

Pysyin pystyssä - ilmaston lämpenemisestä huolimatta!

Eilen illalla ulos koiran kanssa niin kuin jokainen säädyllinen koiranomistaja. Inhottava suojasää oli hetkessä muuttanut pihani vaaralliseksi jäiseksi liukumäeksi. Puoliksi lumipenkassa taiteillen selvisimme tielle. Lenkki tuli tehtyä ja pystyssä pysyin, vaikka täysin pitävää askelta ei tullut otettua yhtäkään edes tasaisella pyörätiellä. Onneksi joka päivä tasapainoilen suksilla ja osaan liukua näppärästi.
Kuinkahan moni vanhus taas päätyi sairaalaan iskettyään kallonsa ja lonkkansa mäsäksi jäähän? Vielä useampi varmaan jäi kotiin rappeutumaan, kun ulos ei voi mennä.

Mikä on raparperin hiilijalanjälki?

Oras Tynkkysen kirjan Pieni maailmanpelastusopas innoittamana muutama ajatus raparperin ilmastoystävällisyydestä ja muustakin ystävällisyydestä.

Kirjassa on hyvin kirjoitettu sivuilla 182-193 siitä, mistä muutenkin on uutisoitu yhä enemmän, että ihmisten ruokavalinnoilla on suuri merkitys ilmastokriisin torjunnassa. Sivun 185 kaaviossa on useita erilaisia ruoka-aineita ja niiden hiilijalanjälkiä. Brasilialainen naudanliha tuottaa 41 kg päästöjä 1 kiloa syötävää kohti, kun taas suomalainen kauramaito 0,6 ja peruna 0,4.

Toimituksen poiminnat

Julkaise syötteitä