Vili Niinikivi Koulutus pelastaa maailman.

Onko sinulla varaa lukukausimaksuihin?

Kesän lähestymisen merkiksi on erilaisten luonnonilmiöiden ohelle tullut jokakeväinen lukukausimaksukeskustelu. Yhtä varmasti opiskelijajärjestöt ovat todenneet EU/ETA-maiden ulkopuolisten opiskelijoiden lukukausimaksujen romahduttavan korkeakoulujen kansainvälisyyden ja ulkomaalaisten opiskelijoiden määrän ja olevan kansantaloudellisesti järjetön päätös.

Opiskelijärjestöt ovat täysin oikeassa. Lukukausimaksuja järkevämpää on tarjota maksuton koulutus ja kerryttää valtion kassaa tänne töihin jäävien veroeuroilla. Me nuoret emme pärjää heikkenevän huoltosuhteen kanssa ilman maahanmuuttajien apua.

 

Suomalaista koulutusvientiä on puolestaan järkevämpää suunnata ulkomaalaisille valtioille, organisaatioille tai yrityksille. Niiden maksukyky on yksittäistä opiskelijaa huomattavasti suurempi. Lukukausimaksujen vaatijatkin ovat vihdoin myöntäneet, ettei lukukausimaksuissa ole kyse koulutusviennin ja kansainvälisyyden edistämisestä, vaan säästöistä. Säästöt tosin jäävät vain haaveksi, kun huomioon otetaan opiskelijoiden Suomessa käyttämät rahat ja tulevaisuuden työpanos. Lukukausimaksujen sijaan tarvitsemme panostusta ulkomaalaisten opiskelijoiden työllistymiseen.

Lukukausimaksuissa on kyse isosta periaatteellisesta päätöksestä. Maksuton koulutus on ollut viime vuosikymmenet suomalaisen koulutuspolitiikan ydintä. Suomessa yliopistoon tai ammattikorkeakouluun voi päästä taloudellisesta tai sosiaalisesta taustasta riippumatta. Vaikka koulutuksen tasa-arvon kanssa on vielä tekemistä, on koulutuksen maksuttomuus yksi tasa-arvoisen koulutusjärjestelmän kulmakiviä. Lukukausimaksujen pelätään leviävän myös suomalaisille opiskelijoille. Kun maksujärjestelmä luodaan, sen laajantaminen koskemaan kaikkia opiskelijoita on pienempi päätös.

Pidämmekö Suomen maana, jossa kuka tahansa voi taustastaan huolimatta pyrkiä ja päästä koulutukseen, vai haluammeko todella lähteä lukukausimaksujen tielle? Onko Suomi maa, jonne lahjakkaat ja motivoituneet ihmiset voivat tulla opiskelemaan, maksamaan koulutuksensa takaisin työuransa veroilla ja rakentamaan yhteiskuntaamme, vai avaammeko korkeakoulujen ovet vain rikkaille?

Tietämättömyyden verho on filosofi John Rawlsin ajatus, jonka mukaan yhteiskunnan säännöistä pitäisi sopia kuvitellen, ettei tiedä tulevaa asemaansa. Jos et tietäisi, oletko köyhä vai rikas, maisterin tytär vai duunarin poika, suomalainen vai ulkomaalainen, olisiko sinulla varaa lukukausimaksuihin?

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kanta asiaan on selvä: koulutuksen maksuttomuudesta on pidettävä tiukasti kiinni. Tätä kantaa on ViNOn opiskelijavaltuuskunnan puheenjohtajana ilo viedä eteenpäin.

 

Kirjoitus on julkaistu Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton nettisivuilla 13.3.2014.

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

0Suosittele

Kukaan ei vielä ole suositellut tätä kirjoitusta.

Toimituksen poiminnat